Vauhdikkaan ja antoisan viikonlopun jälkeen alkoi siis ansaittu syysloma. Saa nukkua pitkään ja tehdä asioita jotka ovat jääneet jostain syystä tekemättä ja touhuta omia pikku juttujaan jotka miellyttävät makunystyröitä saaden omasta olosta rentoutuneen...tai sitten ei. Meillä kun ei suvaita laakereilla lepäilyä joten rakas aviomies järjesti aamusta auton vientiä korjaamolle, remonttikohteen siivousta, toiveita lounaasta, sekä kysymyksiä mitä olin aikonut lomallani tehdä. Mielessäni sovin että en siis suunnittele itse itselleni mitään vaan annan perheenjäsenten tehdä sen puolestani, heittäydyn heidän armoille siis koko viikoksi. Lapset ilmeisesti samassa juonessa isänsä kanssa, koska lomavaateet alkoivat myös heidän suunnalta, mutta mitä en perheeni eteen olisi valmis uhraamaa, vaikkakin sen oman mieleni.

Mutta tuosta menneestä viikonlopusta haluan kertoa jotain. Osallistuin sovittelijoiden seminaariin Tampereella, majoituksen tarjosi hotelli Rosendahl. Seminaari oli tuttu viimevuodelta kun olimme Jyväskylässä ja oli mahtava nähdä sieltä tutuksi tulleita ihmisiä sekä saaden taas uusia tuttavuuksia. En ollut aiemmin käynyt tässä hotellissa saatika sen alueella joten ihasteltavaa riitti, harmi kun aikataulu oli kovin kiireinen ja pimeys peitti maisemat kun olisi ollut hetki käydä ulkoilemassa. Lupasin kyllä itselleni mennä käymään uudestaan ja paremmalla ajalla.

Tähän seminaariin lähdin vauhdikkaasti pakaten ja hotellissa tajusin että en ollut ottanut muuta vaihdokasta mukaani kuin kalsarit. Luennot, lounaat, keskustelut, esittelyt, Tampereen Raatihuoneen vastaanoton, illallisen, yökerhon suoritin siis samoilla housuilla, paidalla, sukilla ja kengillä, peseytymisvälineet olin sentään reppuun heittänyt. Joten kun kotiin pääsin suihku oli enemmän pakollinen kuin suotava.

Tuon seminaarin ensimmäisen päivän aiheita oli mm. sovittelijan rooli monikulttuurisessa sovittelussa, tulkin käyttö, maahanmuuttajan näkökulma sovitteluihin. Nämä antoivat paljon miettimisen ja keskustelun aiheita. Kun yritetään löytää yhteinen kieli, ymmärrys, kulttuurierot sekä saada aikaan vielä sopimus, antaa kyllä sovittelijalle kovan haasteen. Saimme kuulla erittäin korkeatasoisia luennoitsijoita Nasima Razmyar (maahanmuuttaja ja tullut tutuksi myös tanssii tähtien kanssa ohjelmasta), Mina Zandkarimi (sovittelija)ja Mahna Davoudi (tulkki).

Toisena päivän käsiteltiin jälkisovittelun mahdollisuuksia vakavissa rikoksissa (törkeä pahoinpitely, tapon yritys, tappo, murha, seksuaalinen hyväksikäyttö, lapsiin kohdistuvat rikokset ym.), sekä sovittelun mahdollisuuksista lasten ja nuorten edunvalvonnassa. Saimme kuulla miten rikosasiat käsitellään asianajajan vinkkelistä (Anne Harsia) kuin myös käräjäoikeudessa (Oskar Kulmala, käräjätuomari) sekä Pekka Ylinen (Sisä-suomen poliisilaitos) antoi vielä raadollisen katsauksen ihmiskaupasta.

Aiheet olivat kovia ja laittoivat varmasti jokaisen pohtimaan nykymaailman menoa, itse ainakin tein syvän huokauksen ja tahto entisestään vain kasvoi tehdä omalta osaltani meille sekä jälkikasvulle suotavat olosuhteet. 

Palatakseni kuitenkin vallitsevaan syyslomaani, sain tätäkin kirjoittaessani monta huomautusta "sä oot koko ajan koneella", joten pitääkseni perheonnen ainakin tälle illalle sovinnollisena, toivotan kaikille lomalaisille lomantäyteistä lomaa ja sovitellaa siis jatkossakin :)